Vuoden 2019 alussa 4 maakuntaliittoa, Saimaata ympäröivät kaupungit ja Saimaan vesiväyliä käyttävät yritykset päättivät, että Saimaan vesiliikennettä on syytä kehittää. Päätöksestä syntyi Saimaan vesiliikenteen kehittämishanke naviSaimaa, joka on osaksi rahoitettu EU:n aluekehitysrahastosta.

naviSaimaa hanke täytti tässä kuussa vuoden ja se jatkuu ensi vuoden huhtikuun loppuun. Mutta mitä sen jälkeen? naviSaimaa on saanut hyviä tuloksia aikaan ja kaupallisessa vesiliikenteessä eli Saimaan rahti- ja matkustajaliikenteessä on hyvä pöhinä. Hankkeet ovat erinomaisia tapoja kehittää, mutta niillä on alku ja niin on myös loppu. Mitä tapahtuu ensi vuonna kun naviSaimaa hankkeena päättyy? Jos minulta kysytään, ei edes pitäisi puhua päättymisestä vaan siitä kuka jatkaa ja miten.

Entä jos Saimaan vesiliikenteellä olisi oma kehittämisorganisaatio? Millainen toimintamalli olisi paras? Mitä tehtäviä organisaatiolla olisi? Minkä tahojen pitäisi olla mukana? Mitä kehittämistarpeita Saimaan vesiliikenteessä on?

Tein aiheesta opinnäytetyön liittyen ylempään ammattikorkeakoulututkintooni.  Työ ei vielä ole tullut uunista ulos, mutta työtäni varten haastattelin asiantuntijoita, edustajia maakuntatasolta, laivaajilta, ahtausyrityksiltä sekä ministeriöstä. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että on olemassa selvä tarve Saimaan vesiliikenteen kehittämiselle naviSaimaa hankkeen jälkeen. Kehittämistarpeitakin kasaantui iso määrä. Tarvetta olisi niin digitalisaation kuin toimintamallienkin kehittämiselle, markkinoinnille sekä edunajamiselle. Ympäristöystävällisiä käyttövoimaratkaisuja unohtamatta.

Saimaan vesiliikenne tarvitsee puolestapuhujansa. Jonkun joka jakaa tietoa, ideoi uutta ja jonkun, jolla ei ole omia liiketaloudellisia intressejä. Jonkun, joka pitää vesiliikenteen ajan hermolla ja joka ajaa Saimaan vesiliikenteen etua julkisessa keskustelussa. Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen logistiikkatarjontaa ja sitä täytyy kehittää, jotta siitä pystyisi hyötymään yhä useampi toimija. Vesiliikenne on turvallista ja ympäristöystävällistä. Eikä unohdeta sitä, että kun hallitus antaa rahoituksen Saimaan kanavan sulkujen pidentämiseen, sitten kehittämistyö vasta alkaakin, jotta pidennyksen tuomat edut pystytään valjastamaan laajempaan käyttöön.

Kuitenkin, aina on helppo sanoa että pitää. Sitten tulee se vaikein, eli mistä rahat organisaation toimintaan? Pitäisikö jonkun tahon rahoittaa enemmän kuin toisen? Mitä rahalla saa?

Tarvitaan samaa päättäväisyyttä kuin viime vuonna, jolloin naviSaimaa-hanke päätettiin toteuttaa. Mukaan tarvitaan maakunnat, kaupungit ja Saimaan vesiliikenteen parissa toimivat yritykset, koska ei kukaan voi kehittää mitään yksin. naviSaimaa hanke on hyvä esimerkki siitä, että mitä tapahtuu kun maakunnat laittavat hynttyyt yhteen ja mukaan saadaan kaupungit sekä yritykset: aitoa aluekehittymistä. Sitä täytyy nyt jatkaa.