Vuoden 2019 alussa 4 maakuntaliittoa, Saimaata ympäröivät kaupungit
ja Saimaan vesiväyliä käyttävät yritykset päättivät, että Saimaan
vesiliikennettä on syytä kehittää. Päätöksestä syntyi Saimaan
vesiliikenteen kehittämishanke naviSaimaa, joka on osaksi rahoitettu
EU:n aluekehitysrahastosta.
naviSaimaa hanke täytti tässä kuussa vuoden ja se jatkuu ensi vuoden
huhtikuun loppuun. Mutta mitä sen jälkeen? naviSaimaa on saanut hyviä
tuloksia aikaan ja kaupallisessa vesiliikenteessä eli Saimaan rahti-
ja matkustajaliikenteessä on hyvä pöhinä. Hankkeet ovat erinomaisia
tapoja kehittää, mutta niillä on alku ja niin on myös loppu. Mitä
tapahtuu ensi vuonna kun naviSaimaa hankkeena päättyy? Jos minulta
kysytään, ei edes pitäisi puhua päättymisestä vaan siitä kuka jatkaa
ja miten.
Entä jos Saimaan vesiliikenteellä olisi oma kehittämisorganisaatio?
Millainen toimintamalli olisi paras? Mitä tehtäviä organisaatiolla
olisi? Minkä tahojen pitäisi olla mukana? Mitä kehittämistarpeita
Saimaan vesiliikenteessä on?
Tein aiheesta opinnäytetyön liittyen ylempään
ammattikorkeakoulututkintooni. Työ ei vielä ole tullut uunista ulos,
mutta työtäni varten haastattelin asiantuntijoita, edustajia
maakuntatasolta, laivaajilta, ahtausyrityksiltä sekä ministeriöstä.
Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että on olemassa selvä tarve Saimaan
vesiliikenteen kehittämiselle naviSaimaa hankkeen jälkeen.
Kehittämistarpeitakin kasaantui iso määrä. Tarvetta olisi niin
digitalisaation kuin toimintamallienkin kehittämiselle,
markkinoinnille sekä edunajamiselle. Ympäristöystävällisiä
käyttövoimaratkaisuja unohtamatta.
Saimaan vesiliikenne tarvitsee puolestapuhujansa. Jonkun joka jakaa
tietoa, ideoi uutta ja jonkun, jolla ei ole omia liiketaloudellisia
intressejä. Jonkun, joka pitää vesiliikenteen ajan hermolla ja joka
ajaa Saimaan vesiliikenteen etua julkisessa keskustelussa.
Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen logistiikkatarjontaa ja sitä
täytyy kehittää, jotta siitä pystyisi hyötymään yhä useampi toimija.
Vesiliikenne on turvallista ja ympäristöystävällistä. Eikä unohdeta
sitä, että kun hallitus antaa rahoituksen Saimaan kanavan sulkujen
pidentämiseen, sitten kehittämistyö vasta alkaakin, jotta pidennyksen
tuomat edut pystytään valjastamaan laajempaan käyttöön.
Kuitenkin, aina on helppo sanoa että pitää. Sitten tulee se vaikein,
eli mistä rahat organisaation toimintaan? Pitäisikö jonkun tahon
rahoittaa enemmän kuin toisen? Mitä rahalla saa?
Tarvitaan samaa päättäväisyyttä kuin viime vuonna, jolloin
naviSaimaa-hanke päätettiin toteuttaa. Mukaan tarvitaan maakunnat,
kaupungit ja Saimaan vesiliikenteen parissa toimivat yritykset, koska
ei kukaan voi kehittää mitään yksin. naviSaimaa hanke on hyvä
esimerkki siitä, että mitä tapahtuu kun maakunnat laittavat hynttyyt
yhteen ja mukaan saadaan kaupungit sekä yritykset: aitoa
aluekehittymistä. Sitä täytyy nyt jatkaa.