Navigation Menu

Uutiset pääotsikko

News

Asset Publisher

angle-left Saimaan tavaraliikenteen yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia selvitetty

Saimaan tavaraliikenteen yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia selvitetty

Recent newsNews05.06.2020
Suolalaiva kanavassa

Saimaan tavaraliikenteen yhteiskunnalliset vaikutukset

 

Etelä-Karjalan Saimaan vesiliikenteen kehittämishanke naviSaimaa on yhdessä Ramboll Oy:n kanssa vertaillut Saimaan tavaraliikenteen yhteiskunnallisia vaikutuksia ottaen huomioon sisävesiliikenteen alustyyppien kehitys. Selvityksen toimeksiantona oli etsiä vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

 

  • Mitkä ovat eri kuljetusmuotojen yhteiskuntataloudelliset kustannukset ja miten ne muuttuvat Saimaan kanavan tavaraliikenteen määrän seurauksena?
  • Mitä vaikutuksia Saimaan kanavan tavaraliikenteen loppumisella on Saimaan alueen kuljetusten kustannuksiin, työllisyyteen, tie- ja rautatieliikenteen määrään, väylien kulumiseen sekä liikenteen päästöihin ja onnettomuuksiin?
  • Mikä on Saimaan tavaraliikenteen merkitys liikenteen ympäristötavoitteiden kannalta?
  • Millaisia uusia, ympäristöystävällisiä alustyyppejä ja käyttövoimaratkaisuja Saimaan liikenteessä voi tulevaisuudessa olla?

 

Selvityksessä on tarkasteltu neljää skenaariota, joissa sama tavaramäärä (3,5 miljoonaa tonnia vuodessa) kuljetetaan eri osuuksin Saimaan kanavan tai merisatamien kautta. 3,5 miljoonaa tonnia on oletettu olevan kanavan toteuttamiskelpoinen maksimikapasiteetti. Kuljetusvirtojen lähtökohtana ovat olleet tilastoidut kuljetusvirrat, joiden suuruutta on muutettu pitäen suuntautuminen ennallaan. Käytetyt skenaariot olivat 0,0/ 1,3/ 2,4 ja 3,5 miljoonaa tonnia. Skenaarioissa, joissa on maantie- ja rautatiekuljetuksia mukana, maanteiden kuljetusmääräksi on laskettu 80 % ja rautateiden osuudeksi 20 %. Raportissa tarkastelu rajataan Suomen alueelle, jolloin se vertautuu kotimaan liikenteen tilastointiin.

 

Laskelmien mukaan 3,5 miljoonan tonnin tavaravirran kuljettaminen aiheuttaa pienimmän yhteiskuntataloudellisen (36 M€) kokonaiskustannuksen silloin, kun se kuljetetaan kokonaan Saimaan kanavan kautta. Vastaavasti kustannus on suurin (93 M€), jos 3,5 tonnin tavaravirta kuljetetaan kokonaan merisatamien kautta. Kuljetusten yhteiskuntataloudelliset kustannukset pienenevät Saimaan kanavan tavaraliikenteen määrän kasvaessa ja päinvastoin. 3,5 miljoonan tonnin skenaariossa kustannussäästö on siis 57 miljoonaa euroa vuodessa.

 

Saimaan kanavan tavaraliikenteen loppuminen kasvattaa kuljetuskustannuksia, lisää tie- ja rautatieliikenteen päästöjä, tieliikenteen onnettomuuksia sekä teiden ja ratojen kulumista. Euromääräisesti arvioiden yhteiskunnan lisäkustannus on yhteensä noin 17 miljoonaa euroa vuodessa, jos Saimaan kanavan tavaraliikenne vähenee 1,3 miljoonasta tonnista nollaan.

 

Hankejohtaja Antti Vehviläinen toteaa, että tutkimuksen mukaan Saimaan aluskuljetuksen CO2-päästöt ovat alle puolet maakuljetusketjun CO2-päästöistä. Liikenteen CO2-päästöt Suomen alueella ovat pienimmät skenaariossa, jossa koko 3,5 miljoonaa tonnia kuljetetaan Saimaan kanavan kautta ja vastaavasti suurimmillaan silloin, jos kaikki kuljetetaan merisatamien kautta. Ero päästöjen määrässä on suurimmillaan noin 22 900 tonnia vuodessa. Saimaan tavaraliikenteen loppuminen lisäisi liikenteen CO2-päästöjä 6 750 tonnilla vuodessa, kun vastaava tavaramäärä kuljetettaisiin maateitse ja merisataman kautta.

 

”Vesiteitse kuljetettu tavaraliikenne on ympäristöystävällisin ja yhteiskuntatalouden kannalta edullisin kuljetusmuoto. Investointi Saimaan kanavan sulkujen pidentämiseen ja uusien laivatyyppien käyttöönotto on siis tarpeen ja yhteiskunnan kannalta järkevää. Tutkimuksen tarkoituksena oli esittää realistinen, eri kuljetusmuotoja vertaileva, tilannekuva, jossa onnistuttiin hyvin” toteaa Vehviläinen.

 

Koko työ on luettavissa materiaalipankistamme.