Hallituksen budjettipäätös pidentää Saimaan kanavan sulkuja luo koko Itä-Suomelle uudenlaisen tulevaisuuden. Sulkujen pidentämiseen, reiluun 90 metriin, allokoitiin €90 miljoonaa ja kanavan vedenpinnan tason nostoon €5 miljoonaa. Sekä rakennusaika että sen jälkeinen aluskapasiteetin kasvu merkitsevät alueellisesti lisätuloja, logistiikan uusinvestointeja, innovaatioita sekä parempia mahdollisuuksia elinkeinoelämälle.

Kanavan työmaalla lapio iskenee maahan syksyllä 2022. Sitä edeltää Väylävirastossa reilun vuoden kilpailutus- ja valmisteluvaihe. Viraston arvion mukaan työn määrä on ainakin 2000 miestyövuotta, ehkä enemmänkin. Työ valmistunee keväällä 2024. Projektiin liittyy kanavan vuokrauksen valtiosopimuksen takia erikoinen nyanssi: projektityössä kanavan Venäjän puoleisella osalla voi työskennellä ainoastaan henkilöt, joilla on Suomen passi. Kanavan kahdeksasta pidennettävästä sulusta peräti viisi on vuokra-alueella. Varovaisesti arvioiden, alueen ja valtion verotulot ovat tässä projektissa €15-20 miljoonan luokkaa.

Keväällä 2020 valmistui selvitys nimeltään Saimaan vesiliikenteen yhteiskuntataloudelliset vaikutukset. Työ osoittaa kiistatta, että jo nykyinen kanavaliikenne aiheuttaa valtiolle noin €24 miljoonan säästöt siihen verrattuna, että tavaravolyymit liikkuisivat maateitse merisatamaan ja siitä maailmalle. Arvioin, että sulkupidennyksen jälkeen päästään takaisin kanavan normaaleihin vientivolyymeihin eli tuokin vuosisäästö tuplaantuu.

Kevät 2024 on olennainen aikaraja, sillä syksyllä 2024 astuu voimaan maailman kaikkia laivoja koskeva pakollinen painolastivesien puhdistusjärjestelmää koskeva määräys. Se käytännössä poistaa liikenteestä suuren osan nykyisin Saimaan kanavan kautta liikennöivistä aluksista, sillä niihin ei aluksen iän ja ”separaattorin” kalleuden takia järjestelmää kannata enää asentaa. Pidemmät sulut tuovat tullessaan uusia, pidempiä aluksia sekä uusinvestointeina että nuorempana Itämeren tonnistona, joissa ”separaattorit” jo on.

Matkailijalle Saimaan uskomaton kauneus säilyy arvoituksena, ellei ole omaa venettä. Saimaan matkustajaliikenne rajoittuu nykyisin muutamilla paikkakunnilla tarjottaviin parin tunnin risteilyihin. Viipurin risteilytkin ovat poikki rajan ollessa suljettuna. Useat tahot ovat kuitenkin ilmaisseet kiinnostuksensa risteilyliikenteen aloittamisesta Saimaalla, mutta kaikilla on ollut taloutensa ylläpitämiseksi ehto: risteilyalusten pitää olla 90 metriä pitkiä. Toivon koko matkailuelinkeinon puolesta, että jo vuonna 2024 ainakin muutama yrittäjä tarjoaisi yliyön hyttiristeilyjä (Helsinki-Viipuri)-Lappeenranta-Puumala-Savonlinna-Kuopio/Joensuu reiteillä mukavine oheisohjelmineen.

Yhteiskuntataloudellisten säästöjen ohella nykyinen vesiliikenne kanavassa tuottaa 10.000 tonnia vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin ne 60.000 rekkaa, jotka tarvittaisiin vastaavaan maakuljetukseen, muista päästöistä ja partikkeleista puhumattakaan. Samalla teiden kunto säilyy, onnettomuudet vähenevät, melu, liikenneruuhkat ja pöly ovat poissa. Vesiliikenteen määrien kasvu vain parantaa tätä tilannetta tulevaisuudessa. Uskon vahvasti, että jo 2024 näemme Saimaan aluksissa uusia käyttövoimaratkaisuja, eli alukset liikkuvat biopolttoaineilla, sähköllä, ehkäpä jopa vedyn tai ammoniakin voimalla. Oli miten oli niin päästöjen määrät tulevat olennaisesti laskemaan nykyisestäkin. Norppa kiittää!