Hallituksen budjettipäätös pidentää Saimaan kanavan sulkuja luo koko
Itä-Suomelle uudenlaisen tulevaisuuden. Sulkujen pidentämiseen,
reiluun 90 metriin, allokoitiin €90 miljoonaa ja kanavan vedenpinnan
tason nostoon €5 miljoonaa. Sekä rakennusaika että sen jälkeinen
aluskapasiteetin kasvu merkitsevät alueellisesti lisätuloja,
logistiikan uusinvestointeja, innovaatioita sekä parempia
mahdollisuuksia elinkeinoelämälle.
Kanavan työmaalla lapio iskenee maahan syksyllä 2022. Sitä edeltää
Väylävirastossa reilun vuoden kilpailutus- ja valmisteluvaihe.
Viraston arvion mukaan työn määrä on ainakin 2000 miestyövuotta, ehkä
enemmänkin. Työ valmistunee keväällä 2024. Projektiin liittyy kanavan
vuokrauksen valtiosopimuksen takia erikoinen nyanssi: projektityössä
kanavan Venäjän puoleisella osalla voi työskennellä ainoastaan
henkilöt, joilla on Suomen passi. Kanavan kahdeksasta pidennettävästä
sulusta peräti viisi on vuokra-alueella. Varovaisesti arvioiden,
alueen ja valtion verotulot ovat tässä projektissa €15-20 miljoonan luokkaa.
Keväällä 2020 valmistui selvitys nimeltään Saimaan vesiliikenteen
yhteiskuntataloudelliset vaikutukset. Työ osoittaa kiistatta, että jo
nykyinen kanavaliikenne aiheuttaa valtiolle noin €24 miljoonan säästöt
siihen verrattuna, että tavaravolyymit liikkuisivat maateitse
merisatamaan ja siitä maailmalle. Arvioin, että sulkupidennyksen
jälkeen päästään takaisin kanavan normaaleihin vientivolyymeihin eli
tuokin vuosisäästö tuplaantuu.
Kevät 2024 on olennainen aikaraja, sillä syksyllä 2024 astuu voimaan
maailman kaikkia laivoja koskeva pakollinen painolastivesien
puhdistusjärjestelmää koskeva määräys. Se käytännössä poistaa
liikenteestä suuren osan nykyisin Saimaan kanavan kautta
liikennöivistä aluksista, sillä niihin ei aluksen iän ja
”separaattorin” kalleuden takia järjestelmää kannata enää asentaa.
Pidemmät sulut tuovat tullessaan uusia, pidempiä aluksia sekä
uusinvestointeina että nuorempana Itämeren tonnistona, joissa
”separaattorit” jo on.
Matkailijalle Saimaan uskomaton kauneus säilyy arvoituksena, ellei
ole omaa venettä. Saimaan matkustajaliikenne rajoittuu nykyisin
muutamilla paikkakunnilla tarjottaviin parin tunnin risteilyihin.
Viipurin risteilytkin ovat poikki rajan ollessa suljettuna. Useat
tahot ovat kuitenkin ilmaisseet kiinnostuksensa risteilyliikenteen
aloittamisesta Saimaalla, mutta kaikilla on ollut taloutensa
ylläpitämiseksi ehto: risteilyalusten pitää olla 90 metriä pitkiä.
Toivon koko matkailuelinkeinon puolesta, että jo vuonna 2024 ainakin
muutama yrittäjä tarjoaisi yliyön hyttiristeilyjä
(Helsinki-Viipuri)-Lappeenranta-Puumala-Savonlinna-Kuopio/Joensuu
reiteillä mukavine oheisohjelmineen.
Yhteiskuntataloudellisten säästöjen ohella nykyinen vesiliikenne
kanavassa tuottaa 10.000 tonnia vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin ne
60.000 rekkaa, jotka tarvittaisiin vastaavaan maakuljetukseen, muista
päästöistä ja partikkeleista puhumattakaan. Samalla teiden kunto
säilyy, onnettomuudet vähenevät, melu, liikenneruuhkat ja pöly ovat
poissa. Vesiliikenteen määrien kasvu vain parantaa tätä tilannetta
tulevaisuudessa. Uskon vahvasti, että jo 2024 näemme Saimaan aluksissa
uusia käyttövoimaratkaisuja, eli alukset liikkuvat biopolttoaineilla,
sähköllä, ehkäpä jopa vedyn tai ammoniakin voimalla. Oli miten oli
niin päästöjen määrät tulevat olennaisesti laskemaan nykyisestäkin.
Norppa kiittää!